Merja Vilmilä Työ - Talous - Turvallisuus

Uudet kunnat haastavat valtuutetut

Neljä vuotta sitten kuntavaalien aikaan puhuttiin paljon siitä, että kyseessä ovat ”muutosvaalit”. Soten myötä samaa voidaan sanoa myös tulevasta valtuustosta. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea tulevat valtuutetut päättävät ja mihin he vaikuttavat. Päälinjat ovat onneksi selvillä, mutta yksityiskohtia ja avoimia kysymyksiä riittää edelleen.

Nyt vaalikampailun ollessa todella päällä, muutamat yksittäiset asiat nousevat Rovaniemellä keskusteluissa edelleen esiin. Itse olen käynyt keskusteluja äänestäjien kanssa homekouluista, teiden ja katujen kunnosta, sekä vanhuspalveluista ja niiden toteuttamisesta. On puhuttu myös uimahallista, mutta se on pieni asia noiden edellisten rinnalla. Verot ja maksut puhuttavat edelleen hieman, ja hallinnon uudistamisesta puhutaan monessa yhteydessä. Tuo hallinnon uudistaminen on käsite, jolla voi olla ties millainen vastaanotto. Vaaditaan kovasti karsimista, sujuvuutta, dynaamisuutta ja milloin mitäkin, toisaalta moititaan kun ollaan karsittu liikaa. En ole ihan päässyt selvyyteen siitä, mikä on Rovaniemen ongelma, leikatut palvelut vai liika hallinto, sillä se riippuu keskustelukumppanista.

Talouskysymykset, verotus ja sen myötä palveluiden tuotanto saa yhtä ristiriitaisen vastaanoton; palveluita pitää olla, mutta rakenteita ei saa muuttaa, ei saa yhtiöittää eikä ulkoistaa, vaan nykymallilla mennään vaikka päin seinää. Pääasia on, että mikään ei muutu. Voin vakuuttaa, että sen tunnelin päässä kajastava valo on vain päälle ajavan veturin etulamppu. Nyt pitää kyetä ajattelemaan uudella tavalla niin palveluntuotannossa, hallinnossa, rahoituksessa kuin talouskysymyksissä.

Rovaniemen kunnallisvero 21 % ei kestä enää yhtään korottamista, ja myöskään kiinteistöveroja nostamalla ei talouden ongelmia ratkaista. Molemmat toimenpiteet leikkaavat liikaa ostovoimaa supistamalla yksityisten kotitalouksien käytettävissä olevaa rahaa, ja yritysten investointeja. Kunhan talous saadaan vakautettua, kunnallisveroprosentin alentaminen tulee ajankohtaiseksi, näin toivon. Homekoulut, rapautuva infra ja monet muut rahareiät tulevat haastamaan tuon tavoitteen.

Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan johtaminen on paitsi poliittista, mutta myös virkamiesten hoitamaa johtamista, julkisen vallan käyttöä ja kunnan perustehtävien hoitoa muutostenkin keskellä. Valtuuston ja hallituksen rooli on tässä ratkaiseva pyrittäessä elinvoimaisuuteen ja kaupungin menestymiseen. Keskeistä on myös hyvän hallintotavan noudattaminen, joka muodostuu selkeistä ohjeista ilman epäilyjä toimivallasta ja vastuusta. Rovaniemellä olen pitkään ihmetellyt elinkeinoasioiden jakamista kaupungin elinkeinotoimen ja Rovaniemen Kehitys Oy:n välillä. Näkisin tässä saavutettavan paremman lopputuloksen mikäli toiminnot yhdistettäisiin, ja näin vältyttäisiin esimerkiksi viime syksyn tilanteelta, jossa kaupungissa oli kahdet markkinat samanaikaisesti.

Kuntaorganisaatiot ovat isommilla paikkakunnilla monimutkaistuneet, mikä vaatii oman huomionsa. Kaupungilla on roolinsa kuntayhtymissä, osakkuusyhtiöissä ja konserneissa, joihin liittyy tiivistii omistajaohjaus edustuksellisen demokratian kautta. Valtuuston rooli näissä on toimia strategisen johtamisen avulla linjaten omistajaohjaajana ja valvoen etujaan. Hyvä hallinto on yleensä ratkaisu tilanteisiin, jotka kuntajohtamisen eri tasoilla ovat eniten keskustelua aiheuttavia.

Tuo kaikki edellä kuvattu haastaa myös valtuutetut. Pitää olla kykyä neuvotella, tehdä yhteistyötä ja verkostoitua. Pitää myös tietää oma rooli, lainsäädäntö ja organisaatiot. Kaikkea ei voi kuitenkaan tietää, joten mieli pitää olla valmiiksi asetettuna elinikäisen oppimisen taajuudelle. Viestintätaidot niin suullisesti kuin kirjallisesti eri kanavissa ovat tärkeitä. Päättäjien helmasynti on käyttää niin monimutkaista kieltä, että se ei avaudu kuulijalle oikein. Siinä on myös itselleni kehityskohde jota voi aina parantaa. Valtuutettu on kunnassa monessa roolissa; päättäjänä, kuntalaisena, puolueen, valtuuston tai hallituksen jäsenenä. Jos sattuu vielä olemaan kunnalla töissä, rooleja on enemmän kuin tarpeeksi. Selkeintä on pyrkiä tarkastelemaan asioita kokonaisuutena, kunnan etu ensisijaisesti huomioiden. Aina ei oma näkemys saa kannatusta, demokratiassa mennään enemmistön päätösten mukaan.

Sote uudistaa samalla kuntien rakenteita, mikä pitäisi kyetä käyttämään hyödyksi. Se tulee muuttamaan toivottavasti samalla myös toimintakulttuurin ja tavat toimia. Hienoimmatkaan strategiat eivät ikinä toteudu, eikä parhainkaan organisaatio toimi ilman aitoa muutosta. Se edellyttää muutosjohtamista, jonka omaksumista ja hallintaa pidän tässä tilanteessa keskeisimpänä tekijänä menestykselle. Muutoksenhallinta on perustaito uudessa kunnassa valtuutetuille ja henkilöstölle. Sen seuraukset niin hyvässä kuin pahassa kohdistuvat suoraan kuntalaiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat