*

Merja Vilmilä Työ - Talous - Turvallisuus

Kaupunki joka toimii

Kokoomusehdokkaiden vaalikampanjan kattoteema Rovaniemellä on nyt toistamiseen ”Kaupunki joka toimii”. Ohessa ajatuksiani siitä, mitä itse näen teemamme sisältävän.

Toimiva kaupunki on asukkaille, elinkeinoelämälle ja matkailijoille laadukkaan asumisen ja elämisen mahdollistava kokonaisuus. Menestystekijöistä keskeisimpiä ovat myös omien vaaliteemojeni työn, talouden ja turvallisuuden vastuullinen kokonaisharkinta. Tästä ovat varmaankin kaikki yhtä mieltä puoluekannasta riippumatta. Ihmiset tarvitsevat työtä, työpaikkoja ja asianmukaiset työskentelyolosuhteet. Talous pitää olla hallinnassa, yrittäjyyden edellytyksiä pitää edelleen parantaa, jotta töitä olisi tarjolla, ja turvallisuuden oltava kokonaisvaltaista aina asukkaiden henkilökohtaisesta kokemuksesta laajaan viranomaisten hoitamaan ja ylläpitämään turvallisuuteen.

Soten myötä kuntien suurin rahan tarvitsija on koulutus- ja sivistyspalvelut. Niiden suhteen Rovaniemellä riittää vielä kovasti töitä, sillä koulukiinteistöjen kunto erilaisten home- ja kosteusvaurioiden vuoksi on yksi tärkeimpiä uuden valtuuston ratkaistavia asioita. Kouluverkkoselvitys tarjoaa toivottavasti tarkistettua faktaa päätöksenteon tueksi. Homekoulujen ja virastojen saaminen asianmukaiseen kuntoon on pitkä tie, mutta se pitää kulkea. Mikään kunta ei saa vaarantaa asukkaidensa terveyttä millään perusteella. Erityisen huolestuttavaa tilanne on nyt, kun vaarassa ovat tulevaisuuden kuntalaiset. Maailman parhain opetus tarvitsee asianmukaiset, terveet tilat, itselleni on sama kuka tilat omistaa, kunhan ne sopivat käyttötarkoitukseen.

Työpaikkojen suhteen tilanne osoittaa pientä elpymisen merkkiä, mutta ei vielä läheskään riittävästi. Työttömänä olevalle tilanne ei parane ennen työpaikan löytymistä. Tämän vuoksi yritysten ja elinkeinoelämän tukeminen on tärkeää, jotta uusia työpaikkoja olisi tarjolla. Asiaa on ajettu voimakkaasti myös hallituksen tekemillä päätöksillä. Kunnille tärkeintä on luoda sellaiset prosessit, että esimerkiksi lupamenettely ja kaavoitus saadaan toimimaan mahdollisimman joustavasti, tehokkaasti ja elinkeinoelämän tarpeita tukien. Rakentamisen poikkeamispäätökset ovat siirtyneet kuntien hoidettavaksi, mikä toivottavasti helpottaa kaavoitusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on suurin kuntia koskeva parannus, jonka avulla lupaprosessit selkeytyvät ja vanhentuneita normeja saadaan purettua. Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan katsoa parannettavan myös tiestön korjausvelkaa pienentämällä. Rovaniemen kokoisessa kunnassa ja koko laajassa Lapissa toimivat tiet ovat edelleen menestyksen keskeinen tekijä, yhdistettynä toimivaan lentoliikenteeseen. Katujamme koskeva päätöksenteko tulisi niin ikään perustua tosiasioihin tienkäyttäjien määrästä ja jalankulkijat ja pyöräilijät huomioiden.

Asukkaiden kannalta keskiössä ovat työ ja toimeentulo, koulut, lähipalvelut ja kulttuuri- ja liikuntapaikat. Koska julkinen liikenne on kaupungissa rajallista, eikä palvele etenkään entisen maalaiskunnan alueella asuvia, on palveluiden järjestämisessä ongelmia. Palvelukylämallia on kehitelty, mikä sinänsä on ihan hyvä, mutta vaarana on todennäköisesti syrjäkylien näivettyminen. Kannatan myös uimahallin pitämistä joko keskikaupungilla tai esim. Valionrannassa, sillä palvelut tulee mielestäni olla siellä missä ihmisetkin. Kävelykatua en ole laajentamassa, sillä se haittaa esteetöntä liikkumista, eikä muutenkaan ole perusteltua kaupungissa, joka on valtaosan vuodesta kylmä ja tiet liukkaat. Nykyinen alue riittää hyvin, tosin ne joulukuuset olisi voinut viedä pois paljon ennen maaliskuuta. Joulu ainainen olkoon Napapiirillä, jota tulisi kehittää yhtenäisenä alueena matkailun tarpeet huomioiden. Julkisuudessa esiintynyt ”kilpaileva” uusi pajakylä noin neljän kilometrin päähän nykyisestä ei ole tässä vaiheessa hyvä ratkaisu.

Kaupunki saa näyttää kaupungilta, joten rakennusten kerroskorkeutta saa puolestani lisätä. Se on nykyaikaista ja tehokasta rakentamista, missä on enemmän hyötyjä kuin haittoja. Keskikaupungilla asuvana olen tottunut elämisen ääniin, rauhallisempaa asuinympäristöä kaipaaville Rovaniemellä on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Kaupunkipuistohankkeeseen pitää tutustua tarkemmin, tosin kaupungista poispäin lähtiessä luonnontilaisia ”puistoja” on enemmän kuin käydä ehtii, sillä elämme edelleen lähellä luontoa. Ounasvaaran osalta pitäydyn mieluummin pienemmissä rakennushankkeissa, jotta tuo virkistysalue säästyisi mahdollisimman hyvin.

Asukkaiden viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin. Itselleni tärkeät paikat uimahalli, kirjasto, kamariorkesteri ja teatteri piristävät ja viihdyttävät niin paikkakuntalaisia kuin matkailijoita. Menestyvät tulevaisuuden kunnan huolehtivat myös imagostaan, jota edistää toimivat liikunta- ja sivistyspalvelut. Pidän maksutonta kirjastolaitostamme yhtenä suomalaisen yhteiskunnan menestystekijänä, joka on Rovaniemelläkin tarjonnut tietoa ihmisten saataville jo vuodesta 1860. Kirjaston avulla ihmiset ovat päässeet kehittämään ja viihdyttämään itseään varallisuudesta ja asemasta riippumatta. Tieto on tämän päivän yksi valtaelementti, ja sen pitäisi olla mahdollisimman avoimesti saatavilla ilmaiseksi. Tämän vuoksi vastustan kirjastojen lainausmaksuja tms. Sen sijaan olen kyllä valmis maksamaan vapaa-ehtoisen kannatusmaksun.

Toimivassa kaupungissa on myös toimiva hallinto. Jatkuvasti kasvava Rovaniemi valitsee pian uuden, pienennetyn valtuuston, kun valtuutettujen lukumäärä putoaa 59:stä 51:teen. Hallintouudistus on ollut työnalla, ja toimintaa on tehostettu. Rovaniemen kaupunki käytti viime vuonna palveluiden tuottamiseen 346,3 miljoonaa euroa, ja onnistui taloudenpidossaan odotettua paremmin, sillä tilikauden tulos on 4,7 miljoonaa euroa voitollinen. Tämä on hyvä suunta, mutta rahoituksessa on edelleen vajetta, sillä tulos syntyi lähinnä satunnaisista tuloeristä. Positiivista on kuitenkin investointien kasvu kaupungin toimesta, henkilöstön sitoutuminen säästötalkoisiin, rakentamisen huima kasvu ja uudet ratkaisut, kuten mm. päivähoidon palveluseteli. Hallinnon keventäminen ja tulosohjausjärjestelmän tehostaminen ovat kuitenkin edelleen tarpeen.

Rovaniemellä on kaikki edellytykset olla tulevaisuuden menestyjien ja kasvukaupunkien joukossa. Se vaatii puoluerajat ylittävää yhteistyötä, talouden tasapainoa, toimivia palveluita, parempaa työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Ne saavutetaan korostamalla elinvoimapolitiikkaa ja viihtyisää elinympäristöä, yhteistyöllä, rohkeudella kokeilla uusia ratkaisuja ja ennakkoluulottomalla päättämisellä, johon tehtävään valtuustoon valittavien osalta on juuri haku päällä. Käytä äänioikeuttasi ja vaikuta, vain siten voimme luoda kaupungin joka toimii, aidosti.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat